Klassista punaista by. Yves Rocher

Edellisestä postauksesta saattoi huomata, että sain testiin Yves Rocherilta mukavan neutraalinsävyisen huulipunan. Olen siis yksi uusista tuotearvostelijoista ja käyn tässä läpi juuri ensimmäistä testierää.

Moni muistaa Yves Rocherin 90-luvulta ja niistä mainoskatalogeista. Itsekkin pienenä niitä selailin ja kokosin "omaa ostoslistaa" (tietenkään niitä tilauksia ei koskaan lähetetty..), mutta minulla ei ole mitään aitoja tuotemuistoja firmasta, tosin kun esimerkiksi Karkkipäivän Sannilla ja Mustaa Kajalia blogin Heidikin muistaa nämä nuoruuden ekoina meikkeinä.

Minä en ole Yves Rocher"perheestä". Minun omaan muistiini ei mahdu ihan kamalan monta YR muistoa, koska niin hirmuisesti niitä ei meillä ollut. Pieniä näytehuulipunia siinä kivassa pötkössä minulla kuitenkin oli (muistaakseni ne olivat YR:n?) ja pari somaa pientä tuoksunäytettä. Pidin siitä, että testerit olivat oikeasti kivoissa pulloissa, eivätkä pelkissä lasipitkulapulloissa.

Muistan itse ostaneeni yläasteella YR:n liikkeestä suihkutettavan aurinkorasvan, koska se tuoksu kuului (no kuuluu edelleen) kesään ja rannoille. Kai te tiedätte mitä aurinkorasvaa tarkoitan? Sitä miltä kaikki kovanluokan auringonottajat tuoksuvat!

En ole ikinä ajatellut YR:n tuotteita huonoina. Minä vaan en ole ikinä ajatellut niitä pahemmin. Lähiaikoina olen harkinnut muutamaa suihkugeeliä, mutta ei muuta. Siksi olinkin innoissani, koska pääsen kokeilemaan jotain aidosti uutta, jotain mistä ei ole mitään mielipidettä tai ennakkoluuloja.

Sitten testierään.
Näistä meikeistä sanottiin sähköpostissa seuraavaa: "Testattavat kynsilakat ja huulipunat kuuluvat Elle Style Awards gaalameikkiin, jonka suunnittelee meikkaaja/kampaaja Mariela Sarkima."

 Nudempi puna, ruusubeige on keikkunut nyt laukussani kaksi päivää ja pidän sitä edelleen loistavana arkipunana. Se on suhteellisen lähellä omien huulteni väriä, joten sopii lisättäväksi vaikka bussissa.

Tänään (tai no eilen jo vähän..) iskin punaisten sävyjen kimppuun!
Vaikka tykkään meikata värikkäästi ja pitää sateenkaaren värein lakattuja kynsiä, on tummanpunaisella silti suuri sija tyylissäni. Kaikesta epäkäytännöllisyydestään huolimatta on punainen huulipuna edelleen se paras vaihtoehto juhliessakin, vaikka me kaikki tiedämme miten sille tuppaa käymään illan mittaa.
Itse nostan pikkurillin pystyyn ja juon punaisen huulipunan kanssa vain pillillä, vien jopa oman pillin laukussa baariin, että se varmasti on mukana!

En tosiaan ole mikään väriekspertti, mutta väittäisin tätä todellakin peruspunaiseksi. Ei keltaisen tai sinisenkään sävyinen, vaihtelee tietenkin valon mukaan.

Sekä huulipuna, että kynsilakka ovat nimeltään "Rouge". Tietenkin.

Punaisen kynsilakan kaveriksi koitin kokeilla samaan syssyyn pikakuivattavaa. En ole ennen omistanut sellaista pikakuivattavaa, josta tipautetaan lakan päälle pisara ja se leviää koko kynnelle ja kuivuu.
En kuitenkaan oikein saanut vielä mitään kovin pätevää testitulosta, sillä tämä itse värilakka kuivui mielestäni niin supernopeasti, että en osaa sanoa pikakuivattavan osuutta asiaan. Testaan myöhemmin jonkun vaikeamman kuivuvan lakan kanssa.

Muiltakin ominaisuuksiltaan Rouge on helppo kynsilakka. Sanni kirjoitti aikaisemmin, että se tosiaan peittää jo yhdellä kerroksella, ja se on täysin totta. Itse halusin laittaa toisen vielä myöhemmin, mutta kyllä se yksikin olisi riittänyt.
Tämän lakan kanssa selviää lähtövalmiiksi nopeasti.

Lakan lopputulos on myös hyvin kiiltävä.

Huomenna ajattelin kokeilla violettista Aubergine-lakkaa ja koristella sen jotenkin kivasti samalla.

Yhteenvetona näistä testaamistani olen samaa mieltä HeidiB:n kanssa.
En olisi itse ostanut ainakaan huulipunia niiden pakkauksien takia, mutta kokeiltuani kyllä suosittelen näitä muille.
En keksi muuta pahaa sanottavaa, kun pikakuivattavan sivelinsysteemi oli outo.